Sähköinen karavaanarikokemus

Kuten monessa muussakin lapsiperheessä, huvipuistokäynti kerran kesässä kuuluu kesäohjelmaan. Meillä se venähti aika loppumetreille koska suuntasimme Härmään Powerparkkiin vasta elokuun lopulla. Koska perheemme reissaa yleensä asuntovaunun kanssa, teki mieli kokeilla miten uusi täyssähköinen EX40 selviytyy urakasta. Perinteisesti vaunua on vedetty isommalla dieselautolla.

Lähdimme perjantaina aamulla liikkeelle. Lataustaso oli jonkin verran yli 90%. Jännitin kovasti mille tasolle kulutus asettuisi. Normaalisti kulutus oli kesällä ollut hieman alle 20 kwh satasella. Rangea auto oli lupaillut noin 440 km, muutaman kerran jopa 520 km. Aika nopeasti kulutus asettui noin 35 kWh tuntumaan, kun ajelimme nopeusrajoitusten mukaisesti kohti Tamperetta. Alunperin olin varautunut lataamaan ekan kerran jo Hämeenlinnassa, mutta range tuntui hyvin riittävän pitemmälle, joten päädyimme Pirkkalan McDonaldsin Recharge asemalle, jossa lataus onnistui kätevästi Volvo Digital Charge -kortilla. Latauslaitteita oli kaksi, ja sain ajettua auton keulan tarpeeksi syvälle, jotta latauskaapeli ylettyi auton takaosaan. Vaunu jäi kiinni, ja oli keskellä parkkialuetta. Sen verran oli hyvin tilaa, ettei vaunu häirinnyt muita. Latauksen aikana kävimme lähistöllä kaupoilla.

Matka jatkui pienen mutkan kautta, kun jätimme puolison ja koirat mummolaan. Sieltä jatkoimme kohti Ikaalista, Parkanoa ja Jalasjärveä, jossa oli toinen latauskerta K-Supermarketin pihan Ionity -asemalla. Siellä oli reilu läpiajopaikka ja vaunu pystyi olemaan kiinni latauksen ajan. Jalasjärvikin tarjosi lähistöltä Supermarketin lisäksi eksoottisemman HalpaHallin jossa aika vierähti huomaamatta. Taisimme siinä vähän eväitäkin nauttia.

Matka jatkui Seinäjoelle, jossa tähtäimessä oli Ideapark. Olisin ladannut sielläkin mutta pihalla oleva latauskenttä oli Ideaparkin oman sovelluksen takana. Kentällä oli useampia sähköautoja, mutta vain yksi taisi olla latauksessa. Hieno kenttä huonolla käytöllä kun vaati erillisen sovelluksen. Meillä virtaa riitti hyvin perille asti. Eli kahdella välilatauksella pääsimme 470 km. Kokonaiskulutus oli 34 kWh/100 km, joka vastasi odotuksia.

Powerparkilla on kaksi leirintäaluetta, toinen Rio Grande Camping heti siinä puiston vieressä ja toinen ilmeisesti kesähelteille tarkoitettu Green Field Camping noin kilometrin päässä. Hienot puitteet leirintää varten molemmissa. Rio Granden alueella oli asfaltoidut paikat väljästi aseteltuna, osa vieläpä läpiajettavia. Portista mentiin numerokoodilla, jolla pääsi myös sosiaalitiloihin. Turvallista ja tyylikästä.

Sosiaalitilat olivat ensiluokkaiset. Saunan ja suhkutilojen lisäksi oli siistit keittiötilat ruuanlaittoa ja tiskaamista varten. Rakennuksessa oli myös seurustelutila ja lasten leikkitila. Pihalla oli myös uima-allas. Leirintäalueen kemiallisten jätteiden keräyspiste oli varmasti paras minkä olen parinkymmenen vuoden kokemuksella nähnyt missään Euroopassa. Upea läpiajettava halli, jonne harmaat jätevedet saatoi laskea, samalla täyttää tuoreen veden. Samoissa tiloissa oli kaksi wc -jätösten keräyspönttöä, huuhteluletkuin ja vieressä vielä vesihana, pesuaineet, harjat ja käsipyyhkeet. Todella upeat ja siistit puitteet tälle pakolliselle toimenpiteelle.

Lauantaina aamulla kävin lataamassa auton valmiiksi kotimatkaa varten Roadhousen pihalla. Siinä ehti sopivasti käydä ostamassa tuoretta leipää ja täydentää eväsvalikoimaa paikallisesta kahvilasta ja kaupasta.

PowerParkissa riittää laitteita kaiken ikäisille ja kokoisille. Pienille lapsille on heille sopivia laitteita sisäänkäynnin lähistöllä. Nuorisolle riitti taas hurjempia laitteita, joissa mentiin ylösalaisin huimaa vauhtia etu- ja takaperin. Meille vähän vanhemmille vähempikin vatsan ja pään myllerys olisi riittänyt. Tarjolla oli myös erilaisia ravitsemusliikkeitä, joista saattoi ostaa ruokia ja herkkuja. Jäätelötötteröt ainakin olivat riittävän kookkaita. Karavaanareina kävimme välillä vaunulla tankkaamassa energiaa. Jääkaappi kun kulkee helposti mukana ja kohtuullistaa matkustamisen kustannuksia kun ei tarvitse syödä koko ajan ulkona vaikka voikin syödä ulkoilmassa.

Paluumatka etelään alkoi sunnuntaina aamulla. Yön aikana satoi rankemmin ja vahva vastatuuli haastoi paluumatkaa. Ihmettelin miten kulutus näytti hurjia 45 kwh lukemia. Kävin jopa tarkistamassa, ettei vaunun käsijarru ollut päällä, mutta lopulta oli vain uskottava, että voimakas vastatuuli vaikutti merkittävästi kulutukseen. Toki pientä heilumista ja tuulen kiertelyä tuntui myös ohjauksessa Pohjanmaan laakeilla aukeilla ja metsästä ulos ajettaessa.

Vastatuuli oli rasitteena koko paluumatkan ja kokonaiskulutus päätyi paluumatkan osalta lukemaan 42,5 kWh. Tämä konkretisoi ulkoisten syiden vaikutukset sähköauton kulutukseen. Sade, kylmä keli ja vastatuuli vaikuttavat sähköiseen ajomatkaan selvästi suuremmalla kulmakertoimella kuin perinteisessä polttomoottoriautossa.

Kasvanut kulutus tarkoitti sitä, että teimme lyhyen välilatauksen tutulla Jalasjärven Ionityllä. Halusimme säästää isomman latauksen Parkanoon sillä tyttärillä oli toive päästä tutustumaan Parkanon Helenin vieressä oleviin kauppoihin.

Seuraava lataus tapahtui taas tutulla Pirkkalan McDonaldsin pihalla. Tällä kertaa en päässyt ajamaan riittävän lähelle, vaan asuntovaunu piti ottaa irti. Parkkipaikalla oli hyvin tilaa ja tiputin vaunun parkkiruutuun, tai pariin ruutuun. Latauksen aikana kävimme kaupassa ja ulkoilutimme koiria. Koska vastatuuli jatkui koko matkan, pysähdyimme vielä hetkeksi Hämeenlinnan Ionitylle, jotta saimme riittävästi virtaa kotiin pääsemiseksi.

Latauspaikat valikoituivat tarjolla oleville suurteholatausasemille sillä tavoitteena oli noin 30 - 45 minuutin pysähdykset ja hyödynsimme pysähdykset käymällä lähistön kaupoissa. Välttämättä ne eivät olleet kaikkein edullisempia asemia, mutta nopeita ja olemassa olevilla maksukorteilla ja sovelluksilla saavutettavissa. Toisenlaisilla latauspaikkavalinnoilla olisi varmasti saanut edullisemmat lataukset.

Veturina olleen Volvo EX40 Extended Long Range -sähköauton vetokyky on 1500 km, Solifer 560 vaunun maksimimassa 1400 kg. Autohan on aika pienikokoinen ja vaunu taas vähintäänkin keskikokoinen. Ainakin otsapinta-ala kasvoi huomattavasti, jolloin tuulen vaikutus korostui. Vaunu tuli kevyesti auton perässä eikä sitä meinannut muistaa aina. Käytännössä ajomatkaa pystyi latausten välillä ajamaan n 150-200 km. Parhaimmillaa rangea lupailtiin jonkin verran enemmänkin, mutta varmuuden vuoksi teki mieli pysähtyä etupainotteisesti.

Käytössä oli Volvon lisävarustevalikoimassa olevat Bra Visionin karavaanaripeilit, jotka kiinnitettiin konepellin saumaan ja renkaan lokasuojaan. Näin saatiin todella vakaa peiliratkaisu, joka ei tutissut tai heilunut kovassakaan menossa. Peilit tulivat myös reilusti 250 cm leveän vaunun kylkien yli kuten lakikin vaatii. Takana tulevan liikenteen näki hyvin. Voin lämpimästi suositella. Kaiken kaikkiaan asuntovaunun veto sähköautolla oli todella helppoa ja vaivatonta. Lataamiset sujuivat joka paikassa helposti ja läpiajettavia latureitakin alkaa olla jo tarjolla. Lataustaukojen yhdistäminen paikkakunnan nähtävyyksien katsomiseen tai ostosten tekemiseen on kätevää. Aikaa pitää toki varata vähän enemmän kuin ilman vaunua liikuttaessa tai jos vaunua vedettäisiin polttomoottoriautolla. Mutta harvoin se karavaanarikaan Lappiin asti yhdellä istumalla haluaa ajaa, vaan lomalla päivämatkat ovat maltillisia.

Voin hyvin kuvitella kiertäväni tulevina kesinä sähköauton ja asuntovaunun kanssa pitkin Suomen maanteitä. Turvallisesti ja taloudellisesti!

Teksti ja kuvat: Petri Castrén